Kaiku ja porukat Instagramissa

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

MH-luonnekuvaus, 31.8.2014, Hyvinkää

Pyörähdimme Hyvinkäällä MH-luonnekuvauksissa ja  täytyy sanoa että olipa mielenkiintoista. Koirasta ei ehkä löytynyt kokonaan uusia puolia, mutta jotkin luonteenpiirteet saatiin vahvemmin esille kuin mitä ne arkena näkyvät.

Alla vielä jotain omaa pohdintaa osa-alueittain.

Osa 1/2



Osa 2/2
 



Kootut selitykset ja pohdinnat ;)
Kuvaus siis järjestettiin kahtena päivänä ja me olimme toisena päivänä. Kaikun käytöksestä päätellen hajuja oli joka puolella aika paljon, koska Kaiku ei meinannut edes malttaa käydä katsastamassa koeyleisöä ja koetyöntekijöitä. Nenä maassa kulki ja ajatukset ihan jossain muualla.
 
Kuvauksen ohjaajana toimi topakka nainen ja itse tietysti jännitin tämän lisäksi aika paljon muutenkin kuvaustilannetta. Tuntuu että tämä näkyi myös koirassa, kun leikkiin ei oikein lähtenyt ja muutenkin hieman vaisu näissä kontaktitilanteissa. Meillä lisäksi leikkiin kuuluu aina paljon ääntä ja Kaikua näytti häiritsevän aivan hiljainen (ainakin minusta kauhean agressiivisen oloinen) leikkiyritys. Vetoleikkejä meillä aika vähän leikitään muutenkaan, joten ymmärrettävästi Kaikun ote lelusta oli pinnallinen, kuten arviossakin mainitaan.

Säikäyttelyosioissa Kaiku käyttäytyi kuten osasin arvatakin, mutta ehkä reaktion voimakkuus tuli vähän yllätyksenä. Koira pinkoo pakoon (pitkälle) ja jättää mamin ihan yksin haalarimiesten armoille ;) No, hyvää tietysti on se että Kaiku palautuu nopeasti. Vaikuttaisi siltä, että Kaikun kroppa reagoi säikähdykseen nopeammin kuin aivot ja kun pienen koiran pää ehtii mukaan tilanteeseen, niin silloin ollaan jo parin kymmenen metrin päässä tapahtumapaikasta. Samalla lenkillä jolkotellaankin jo takaisin ja todetaan et 'eihän tässä mitään ollutkaan, hehhe.'

Aaveet.. Noh. Videolta näkyy :D Kaikusta on moneksi, mutta vahtikoiraksi siitä ei kyllä ole :DD Aaveilla kelpasi topakan ohjaajankin kylki, kun aaveet tulivat liian lähelle minua.

Ampuminen jäi vähän harmittamaan siinä mielessä, että nomessahan treenataan juuri sitä, että koira laukauksen kuullessaan tarkkailee ympäristöä pudotusta silmälläpitäen. Siksi ihmettelen että tulos oli tavallaan "huono" vaikka koira ei mitenkään säikähtänyt tai mennyt lukkoon laukauksesta.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti